lauantai 29. syyskuuta 2018

Oktoberfesteillä

Torstaiaamuna siirryttiin reilun sadankilometrin matka Chiemseeltä Muncheniin. Oltiin leirintäalueella (Camping Thalkirchen) jo reilusti ennen puoltapäivää. Thalkirchen sijaitsee aivan Munchenin eläintarhan lähellä ja vain noin 5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Jätettiin leirintäalueelle saapuminen aamupäivälle, eikä yritettykään ehtiä sinne vielä illalla, sillä aavistelimme, ettei sinne olisi siihen aikaan enää mahtunut, vaikka alue on valtavan suuri ja sinne mahtuu ainakin 250 matkailuajoneuvoa + satoja telttoja. Syynä tungokselle on kaupungissa paraikaa vietettävät perinteiset (jo 151. kerta) olutsembalot - Oktoberfestit. Tässä yksi syy, miksi mekin valittiin kotiinpaluureitiksemme tämän Saksan kautta suuntautuvan reitin.


Chiemseen leirialueen vastaanottorakennus
Rekkoja oli mukavasti liikkeellä A8:lla jo aamupäivästä
Leirintäalueen sijainti oli optimaalinen myös Oktoberfesteilla vierailun suhteen, sillä festivaalialue sijaitsi sopivasti leirintäalueen ja keskustan välissä ja sinne pääsi samalla metrolla (U3), jolla mentiin myös keskustaan. Leirialueelta piti kuitenkin ensin mennä pikkumatka (3 pysäkinväliä) bussilla (no:135) Thalkirchenin metroasemalle. Leirintäalueella matkailuautot ja -vaunut oli sijoitettu melkein kiinni toisiinsa ja vuokrattavia telttoja oli jo valmiiksi pystytettynä satamäärin. Tungosta alueelle ei hillinnyt edes hintataso, joka oli tähänastisista selvästi kallein (42 €/yö), eikä hintaan vielä sisältynyt edes suihkun lämmin vesi (1.80 €/kerta), eikä wifi (4 €/vrk). Sama Oktoberfest-hinnoittelu näkyi kaupungissa kauttalinjan. Mahdolliset metelit leirialueella eivät ainakaan meidän unia häirinneet. Lauantaiaamuna vähän seitsemän jälkeen alueelta poistuessamme portilla oli jono sisäänpyrkiviä matkailuautoja. Niitä otettiin sisään sitä mukaa, kun autoja poistui sisältä. Meidänkin paikalle ajoi uusi asukas heti kun saimme omamme liikkeelle.

Kankkusen hoitoa Oktoberfest-käynnin jäljiltä tarjottiin "Hangover Hospitalissa"
Me vierailtiin Oktoberfest-kylässä molempina päivinä. Ensimmäisenä päivänä oltiin siellä joku tunti heti puolen päivän jälkeen ja toisena päivänä suurinpiirtein sama aika loppuiltapäivästä. Meno oli hurjaa jo ekakäynnillä, mutta tungos alueella oli aivan mahdotonta toisen käynnin aikana - samoin liikaanauttineiden määrä kasvoi iltapäivän aikana.

Oktoberfest on kyllä aivan älytön sirkus ihan kirjaimellisestikin. Olut-teeman ohella vierailijoita viihdytettiin mitä hurjemmilla huvipuistovempaimilla. No huvipuistohan se onkin. Alueella viihtyvät hyvin niin lapset kuin aikuiset ja vielä vanhemmatkin. Suurin osa kävijöistä oli pukeutunut hyvin baijerilaisittain, miehillä nahkapolvihousut polvisukin tai säärenlämmittimin ja naisilla "tyrolilaispuvut" hyvin "antavalla" etumuksella. Alueella vierailee kahden viikon aikana noin 6 miljoonaa vierasta, joten pikaisen jakolaskun tuloksena päiväkävijöiden määrä on noin 400.000 kävijää. Ja se kyllä näkyi, vaikka alue oli kutakuinkin kilometri kanttiinsa.

Sirkusmeininkiä mallia Oktoberfest

Oktoberfestin pääteema on kuitenkin saksalaiset (baijerilaiset) oluet. Jokaisella panimolla on oma oluttelttansa, jonka ravintolasalilla on heti kokoa. Näitä hehtaaritelttoja on varmaankin parikymmentä ja asiakkaita riitti, sillä toisella vierailullamme emme saaneet edes istumapaikkaa, vaikka yritimme useampaan. Lopulta yksi istumapaikka saatiin teltan ulkoterassilta. Se tarvittiin, jotta pääsimme tilaamisvaiuheeseen. Litraa pienempia kupposia täällä ei tunneta. Joten sellaiset tietenkin meillekin. Tuopin hinta oli ensivisiitillä 11,40 ja toisella 12 €. "Tarjoilijatytöt" kantoivat näitä sylit täynnä, 6-8 kpl kerrallaan. Tiedoitusvälineistä näimme sellaisen tiedon, että olutta menee näillä juhlilla yhteensä 7 miljoonaa litraa. Oktoberfest onkin suuren luokan bisnestä, sillä jo näihin olusiin uppoaa vierailla siis 84 miljoonaa euroa. Ja se on vain yksi osa tätä bisnestä. Päälle tulevat mm. ruokatarjoilut, turistikrääsä ja huvipuistolaitteet. Työntekijöitäkin täällä tarvitaan tuhansia.

Olutteltat  ovat hehtaariluokkaa
Näillä tuopeilla janokin lähtee
Miehistä juhla-lookia
Hofbräuhofista kaikki sai alkunsa
Sisäkuvaa Hofbräuhofin teltasta
Eipä polvihousuissakaan sääriä palella
Myös vanhemppaa väkeä (ks. pariskunta keskellä) oli runsaasti paikalla
Iltapäivällä meno oli jo aika hurjaa
Olihan Munchenissa paljon muutakin nähtävää kuin olutjuhlat. Otettiin metroasemalta molempina päivinä päiväliput, joten siirtyminen paikasta toiseen kävi helposti. Kaupungin ehdoton sydän on Marienplatz ympäristöineen. Siellä katutaiteilijat esittelevät taitojaan ja aukion laidalla sijaitsevan mahtavan uusgoottilaisen Neues Rathausin päätornin etuseinässä kuuluisa kellopeli (Glockenspiel) soitteli kellojaan ja 32 lähes luonnollisen kokoista hahmoa marssi paraatissa ja toisessa osassa tynnyrintekijät tanssahtelivat (Tynnyrintekijän tanssi) juhlistaessaan mustan surman päättymistä. Kellopeli käynnistyy tasatunnein klo 11, 12 ja 17 ja esitys kestää 10 minuuttia kerrallaan.

Keskustan lisäksi tutustuttiin yhdeksi maailma hienoimmista metroasemista mainittuun Munchener Freiheitin asemaan ja samalla reissulla käyiin pyörähtämässä myös vuoden 1972 kesäolympialaisten pitopaikkaan Munchenin Plympia Parkiin. Siellähän Lasse Viren mm. otti ensimmäiset olympiakultansa. Myös Pekka Vasala juoksi kultaan juuri siellä.

Tässä yksi Marienplatzin taiteilija työnsä ääressä
Kellopeli-esitys meneillään komean Neues Rathausin päätornissa klo 11.
Marienplatz
Maailman hienoimmaksikin mainittu metroasema Munchener Freiheit
Munchenin olympiastadion
BMW-museo ja BMW:n nelisylinterinen pääkonttori aivan Olympia Parkin vieressä
Thalkirchenin leirialueella asuttiin seinät vastakkain
Sama toiseen suuntaan
Vuokrahuoneistoja Oktoberfest-juhlijoille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti