Albanissa

Maksettiin Camping Rinon kahden yön leirimaksu (yhteensä 20 €) ja lähdettiin Ohrid-järveltä kohti Albanian rajaa, jonne ei ollut matkaa kuin 15 km. Jostain oli luettu, että rajalla matkailijoiden tekemisiä saatetaan tentata perusteellisesti ja  tavarat tutkia läpikotaisin. No, näin ei käynyt ainakaan meidän tapauksessamme. Edes autoon ei kurkistettu, vaan passien ja auton green cardin tarkistus riitti. Myöskään vingetteä ei Albanian teillä tarvita. Sama käytäntö oli jo Serbiaan ja Makedoniaan tultaessa.

Heti tullin jälkeen eteemme aukeni avara näkymä albanialaiselta ylängöltä, jossa lammaspaimen paimentaa laumaansa. Pian rajan jälkeen palattiin taas Ohdid-järven tuntumaan, josta tie haarautui kahteen suuntaan. Toinen lähti viemään etelän suuntaan ja toinen kohti pääkaupunki Tiranaa. Me lähdimme jälkimmäiseen suuntaan. Samalla käytiin reissumme eteläisimmässä kohdassa ja  suunnataan matka kohti Adrianmerta.

Paimen lampaineen lähellä Makedonian rajaa

Jylhissä maisemissa kohti Tiranaa

Sortuma oli täyttänyt moottoritien oikean puoleiset kaistat kokonaan

Vuoristomaisemat jatkuivat ihan Tiranan liepeille ja välillä oli tosi hyväkuntoisia ja nopeita moottoritiepätkiä ja välillä mentiin kapeita ja mutkaisia osuuksia ihan hissukseen. Yllätykseksemme polttoaineen hinnat ovatkin Albaniassa selvästi naapurimaata Makedoniaa korkeammalla tasolla. Dieselkin on ihan Suomen hinnoissa. Olisi kuvitellut ihan toisin. Huoltoasemia tässä maassa kuitenkin riittää. Se ei kuitenkaan aiheuttanut suurtakaan hintakilpailua, vaan hinta pysyi korkealla koko matkan ajan. Vedestäkään tällä vuoristoisella pätkällä ei näytä olevan pulaa. Tienvarret olivat täynnä autopesupaikkoja (Lavazh), joissa vesiletkut olivat avoinna koko ajan suihkuttaen vetta korkeassa kaaressa ilman mitään tarkoitusta. Jospa puutetta olikin hanoista.

Tarkoituksemme oli jäädä muutamaksi tunniksi Tiranaan katsomaan pääkaupungin ihmeitä. Tämän vajaan miljoonan asukkaan kaupungin keskusta oli kuitenkin autoja pullollaan ja liikenne melkoista hullunmyllyä, Eihän sieltä asuntoauton kokoista tilaa löytynyt, vaan jouduimme tyytymään pariin kierrokseen ydinkeskustan ahtailla kaduilla. Nähtävyyksiä nähtiin vain auton ikkunasta katsellen. Otettiin Tiranasta pikimmiten uusi suunta kohti tälle päivälle ajateltua majapaikkaamme Adrianmeren rannalta. Poistuminen Tiranasta keski tovin, sillä autoja oli tiellä enemmän kuin sille mahtuu. Ulosmenoreitillä oli parikin useampikaistaista liikenneympyrää ja ne ihan tukossa autoista. Piti vaan vähä kerrallaan työntää korsun nokkaa sekaan. Ilman kolhuja selvittiin, eikä verenpainekaan päässyt enää pahastikaan kohoamaan, sillä tähän alkaa jo vähitellen tottumaan.

Tirana ei ole kauneimpien kaupunkien joukossa ja taloja onkin pyritty kaunistamaan kirkkailla väreillä

Samaan suuntaan menijöitä oli ihan riittämiin

Tiranasta rannikolle on vain noin 40 km matka ja alkumatkasta poiketen nyt mentiin ihan tasankoa. Taajamaa jatkui koko tuon matkan aina rannikolla sijaitsevaan Albanian toiseksi suurimpaan kaupunkiin Durresiin saakka. Me jatkoimme vielä parikymmentä kilometriä etelänsuuntaan Kavajen kaupungin kohdalle rannikolle. Sieltä löytyi Kamping Paemer ja rantatontti korsullemme. Tuuli tuiversi mereltäpäin säätiedon mukaan 7 metriä sekunnissa ja haittasi vähän patiolla istumista. Onneksi tuuli ei ollut kylmää, vaan lämpöä riitti päälle kolmenkympin. Illan mittaan leiripaikka täyttyi viimeistä paikkaa myöten. Eikä mikään ihme, sillä Albaniasta Campingfuerer esittelee vain muutaman leirin. Ja tämähän sijaitsee mitä parhaimmalla paikalla.

Kamping Paemerin rantatontilla

Campingalueen ravintola sijaitsi saaressa...

...ja saaressa tyyni satama

Rantatontti oli monella muullakin

Iltaa kohti tuuli hieman hellitti...

...ja aamulla oli enää maininkeja

Retkiauton mallia naapurista

Aamulla suuntasimme korsun nokan kohti Albanian ja Montenegron rajalla sijaitsevaa Shkoder-järveä ja sen rannalla sijaitsevaa Lake Shkoeder Campingia. Koska matkaa oli taitettavana vain 140 km, pysähdyimme heti alkumatkasta Durresin keskustaan ja teimme parin tunnin pyrähdyksen Durresin nähtävyyksiä katselemaan. Niistä merkittävin lienee io amfiteatteri (tai sen rauniot) ihan keskustassa. Saatiin auto parkkiin pienelle parkkialueelle ja pulitettiin 2 tunnin parkista viisi euroa. Sekin oli neuvottelun tulos. Ei paikalliset leket kelvanneet paikan hoitajalle.

Edellisyön camping oli aika kuoppaisen soratien päässä jo muutenkin, mutta navikka ohjasti meidät takaisin päätielle vielä muutamaa astetta kuoppaisemman tienpätkän kautta. Onneksi tuota kuvassa näkyvää kuoppatietä ei ollut kuin muutaman sadan metrin pätkä. Niin Tiranassa kuin Durresissakin oli keskellä joitakin kaivonkansia, jotka oli jääneet ilmeisesti uusien asfaltointien tuloksena jopa 30 senttiä muuta tietä alemmaksi. Niihin osuessa olisi matka tyssännyt kyllä siihen. Osattiin varoa ja onnistuttiin ne hyvin kiertämään.

Hevoskärryjä tuli vastaan aina silloin tällöin

Tällä tiempätkällä oli kuoppia enemmän kuin tasaisia kohtia (ihan kuin Venäjällä)

Durresin keskustaa autonikkunasta

Tässä sama moskeija kuvattuna kävellen

Durresin amfiteatterin raunioita

Faktat amfiteatterista kyltin tekstissä

Albanian itäosan vuoristo näkyi sivulla koko matkan

Vuoret ympäröivät Shkoder-järveä joka suunnalta. Leirintä alue sijaitsi aivan järven rannassa, mutta uimaan pääsi vain pitkän laiturin päästä, sillä ranta oli kauttaaltaan kasvillisuuden valtaama. Leirintäalue oli iso, siisti ja hyvin varusteltu. Paras leiripaikka tähän mennessä (alennuksineen noin 19 €). Onneksi tultiin aikaisin, joten saatiin vielä valita mieleisemme paikka. Väkeä lappoi sisään koko illan ja alueella oli lopulta varmasti yli 100 autokuntaa (+ motoristit). Ketään ei tosin jätetty portin taakse, sillä alue oli niin  laaja, että paikka löytyi kaikille. Päivän yli 30 asteen lämpö laski iltaa kohti vain vähäsen ja korsun patiolla oli mukava istuskella normaalia pidempään. Väkeä oli alueella niin paljon, että nettikin hyytyi lopulta niin, ettei blogin tekoon päästy illalla ollenkaan, vaikka inspitaatiota oli haettu punaviinistä koko illan. Tämä juttu kirjoitettiin em. ongelmista johtuen ja päiväyksestä poiketen vasta 13. päivän iltana.

Vuoret ympäröivät Shkoder-järveä joka suunnalta