Brasovissa

Otettiin majapaikka täältä Vampire Campingista kahdeksi yöksi ja mentiin tänä aamuna bussilla läheiseen, vajaan 30 km päässä olevaan,  Brasovin kaupunkiin. Eilen tulomatkalla apukuski lueskeli Romanian matkaopasta ja sen suositusten perusteella ajateltiin tutustua kaupunkiin lähemminkin. Ensin oli ajatus piipahtaa siellä tulomatkalla, mutta edellisen kokemuksen opettamana ajateltiin, ettei tämän kokoisten (reilu 300.000 as.) kaupunkien keskustoista paikkaa autolle hevin löydy.

Bussi ei ennakkotietojen mukaisesti mennytkään suoraan keskustaan, vaan jäi kauempana olevalle välibussiasemalle. Ihmisiltä kyselemällä (vastaukset romaniaksi) saatiin selvitettyä, että jatkamalla tienvarresta bussilla nro 16 se onnistuisi. Niin tapahtuikin, taas vähän herra Googlen avittamana.

Heti keskusaukiolle päästyämme huomasimme valtavan esiintymislavan ja katsomon täyttävän sen. Aikamme asiaa tutkailtuamme saimme selville, että meneillään (29.8.-2.9.2018) on Romanian yhdistymisen 100-vuotisjuhlallisuudet. Romanian tv ja radio olivat runsaasti edustettuina paikalla. Keskusaukio ja siitä lähtevä pitkä kävelykatu ovat Brasovin vanhan kaupungin ydin. Aukion lähellä on suuri 1300-luvulta peräisin oleva goottilainen kirkko - Musta kirkko. Mustan puhuvan värinsä se sai keskustassa 1689 riehuneesta tulipalosta.

Paimenpoika ja lampaita - näkymä bussin ikkunasta

Päästiin lopulta Brasovin vanhaan kaupunkiin

Romanian yhdistymisen juhlapäivän julisteet tältä päivältä ja 50 vuoden takaa

Brasovin musta kirkko (Biserica Neagra)

Melkoisen mittava esiintymislava keskusaukiolla

Kävelykadun nautiskelualuetta...

...jossa mekin piipahdettiin

Brasovin erikoisuus on sen sijainti aivan Tampa-vuoren juurella. Kaupungin muurin laidalta lähtee gondoli-rata vuoren päälle, jossa on näkölapaikka ja Hollywood-tyylinen teksti BRASOV. Sieltä avautuukin mahtavat näkymät alas kaupunkiin.

Italialaisvalmisteinen gondoli vie Tampa-vuoren päälle hujauksessa

Brasovin keskustaa näköalapaikalta kuvattuna

Suuri osa vanhan kaupungin muureista on yhä tallella

Brasovin keskustasta löytyy hienoja uudempiakin rakennuksia

Pieni hengähdys- ja juomatauko turistintöistä

Päivän päätteeksi nautittiin paikallista perinneruokaa (possua ja polentaa)

Draculaa metsästämässä

Eldoradosta lähdettyämme suuntasimme suoraan läheisen Cluj Napocan keskustaan aikomuksenamme tutustua parin tunnin ajan sen oppaassamme kehuttuun vanhaan kaupunkiin. Tämä jäi kuitenkin haaveeksi ja ohimarssiksi, koska pienen keskustakierroksen jälkeen totesimme parkkipaikan saannin mahdottomaksi korsullemme. Niinpä jatkoimme matkaa ja kokeilimme samaa vähän pienemmässä kaupungissa - Turdassa. Sieltä parkkipaikka löytyi ilman ongelmia. Pistäydyimme ensin torilla vihannes- ja hedelmäostoksilla ja pienen kävelykierroksen jälkeen istahdimme kahvikupposille ja - nisuvalikoiman puuttuessa - pitsanpuolikkaille.

Turdan keskusaukiolta

Turdan oma poika patsaana - ansiot tuntemattomat

Turdan arkkitehtuuria

Turdan jälkeen otimme suunnaksi Sighisouran pikkukaupungin, joka on maineeltaan kokoaan suurempi. Se nimittäin sattuu olemaan erään Vlad Tepesin syntymäkaupunki. Lempinimeltään tämä 1400-luvulla elänyt ruhtinas tunnetaan "Vlad Seivästäjänä". Hänen lempikidutusmuotonsa nimittäin oli istuttaa vihollisensa tai muutoin vain epäsuosiossa olevat kanssaihmisensä seipään nokkaan ja antaa siinä sitten valua alaspäin, kunnes kuolo koittaa. Historiatiedon mukaan hän toisti temppunsa kymmenille tuhansille. Kuuluisuuteensa tämä hirviö nousi kuitenkin vasta irlantilaisen kirjailija Bram Stokerin luoman vampyyrihahmon Kreivi Draculan myötä. Stoker piti Draculan esikuvana juuri kyseistä Vlad Tepesiä, jonka synnyinkodissa mekin tietenkin vierailimme tuhansien muiden turistien lailla. Kaupunki olikin niitä tulvillaan.

Sighisoaran campingalueelle suunnistaessamme Tom Tom teki meille melkoisen kepposen ja ohjasi meidät koordinaattien opastamana kapealle mäenrinnettä nousevaan umpikujaan. Eikä siellä mitään leirintä aluetta ollutkaan. Onneksi tienpäässä oli yksi parkkiruutu vapaana, johon sainne korsumme hädintuskin peruutettua käännöstä varten. Yhtään pidemmällä autolla se ei olisi kyllä onnistunut. Vähän aikaa googlailtuamme löysimme oikean osoitteen tietä pitkin noin 4 km päästä. Linnutietä sinne olisi ollut parisataa metriä aiemman osoitteen yläpuolella. No löytyihän se sieltä lopulta.

Mustalaiskyliä matkanvarrella Sighisouraan

Transylvanian maisemien ihanuutta kuvat eivät valitettavasti pysty välittämään

Sighiosouran vanhakaupunki (mäellä) kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon

Vlad Tepesin synnyinkoti toimii nykyisin ravintolana ja "Dracula-museona"

ks. yllä

Vlad Tepesistä on runsaasti tauluja ja patsaita

Itse Draculakin ilmestyi kuvausrekvisiitaksi arkkuun

Näkymä leiripaikaltamme Sighiosouran vanhaan kaupunkiin

Seuraavana aamuna jatkoimme samaa teemaa ja suunnistimme kohti Draculan linnaa Branin pikkukaupunkiin. Leiripaikkammekin - Vampire Camping - sopi hyvin samaan teemaan. Leirimme sijaitsi noin 1.5 kilsan kävelymatkan päässä Branin linnasta. Iltapäivällä linnaan tutustuessamme törmäsimme reissumme ensimmäiseen varsinaiseen turistirysään. Saman teeman perässä oli eräs ja toinenkin matkailija. Ja turistikrääsän määrä vastasi ja jopa reilusti ylittikin kysynnän. Pääsimme ihan jonottamaankin linnaan pääsyä.

Keskustan nätti majatalo

Branin aluetta kartalla

Dracula-turistit liikkeellä

Vampyyrilinna lähestyy

Jonotusta linnan portailla

Näyttää Vlad päässeen linnan ruhtinaiden joukkoon

Branin linnan tornista sisäpihalle päin

Linnan ympäristöä

Takkakammarissa

Shopping shopping...

Branin linna koko komeudessaan tieltä katsottuna

Linnasta  käytetään yleisesti nimitystä Draculan linna ja perinnetiedon mukaan mainittu Vlad Seivästäjä olisi asunut täällä aina tänne suunnalle osuneiden "seiväsmatkojensa" aikana. Joidenkin asiaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan hän tuskin oli käynytkään linnassa. Korkeintaan ehkä kahleissa ennen siirtämistään Visegradin vankilaan.

Pari viimeistä ajopäivää olemme saaneet nauttia Transylvaanian mahtavista maisemista. Kumpuilevat niityt ja viljelykset antavat iloa silmälle. Kuivuus ei ilmeisesti ole täällä päässyt pilaamaan luontoa, sillä maisema vihertää kauniisti ja kauas. Myös tiet ovat tähän saakka olleet kelpo kunnossa. Reilun 10 vuoden taival EU:ssa on varmaankin auttanut asiaa ja maata muiltaki osin. Vain viimeinen pätkä tänne Braniin oli kovastikin tietöiden kourissa ja katkoksia matkantekoon tuli vähän väliä.

Transylvaniassa (Romania)

Edellispäivän sateet olivat kaikonneet ja maanantai valkeni kesäisen aurinkoisena. Aamupalan jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Romanian rajaa. Ohitettiin Debrecenin ja Berettyoujfalun kaupungit ja ylitettiin raja Borsin raja-asemalla. Ensimmäisen kerran päästiin näyttämään myös passit, sillä poistuttiin Schengen-alueelta. Rajanylityksen jälkeen käväistiin maksamassa 5 euron suuruinen Romanian tievero. Tarkoitus oli vaihtaa vain hieman valuuttaa (huonolla kurssilla), mutta täti möi meille samalla tuon tieveron. Ei vielä tiedetä oliko tuo ostos tarpeellinen.

Rajamuodollisuuksien jälkeen lähdettiin köröttelemään Romanian teitä ihan luvan kanssa. Ohitettiin Oradean kaupunki, jonka kupeessa ovat myös Auchanin ja Carrefourin jättimyymälät. Oradean ohituksen jälkeen jatkettiin ykköstietä kohti Cluj-Napocan kaupunkia. Tie kulkee kylien ja pikkukaupunkien läpi, joten nopeusrajoitukset putosivat vähänväliä jo 30 kilometriin tunnissa, Yritettiin ajella hissukseen ja noudattaa rajoituksia, mutta eihän siitä tahtonut tulla mitään, kun ketkään muut eivät niitä noudattaneet. Autojono perässä kasvoi kasvamistaan ja rekatkin huristelivat ohi aina kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Olipa tosi stressaavaa ajamista.

Vajaa 100 kilometria Oradean jälkeen maisemat paranivat, kuvaan alkoi ilmestyä Karpaatteihin kuuluvia kohoumia ja tie kulki niiden välistä solaa. Saavuttiin Transylvaniaan. Käväistiin ennen yöpymispaikkaamme, Eldorado-campingiin (noin 20 km ennen Cluj-Napocaa), saapumista täydentämässä jääkaappiamme Huedin kaupungin Penny-halparuokakaupassa. Kaupan asiakkaista varmaankin puolet oli romaaneja (siis mustalaisia). Romaaneiksi heidät kyllä tunnistaa, vaikka eivät täällä käytäkään kansallispukuja niin kuin Suomen romaanit. Ensinäkymät romaaneista nähtiin kerääntyneenä hevosten ja kärryjensä kanssa tien läheiselle niitylle (toinen kuva). Seraavassa kuvakavalkaadi näkymistä matkan varrelta:

Tokajin viinimailla (Unkari)

Kosicessa lauantain helle vaihtui sunnuntaiaamuna ukkosen jylinäksi ja vesisateeksi. Tankattiin auton vesitankki respan hoitajan kehumalla campingalueiden Euroopan parhaalla juomavedellä ja tyhjennettiin samalla kemiallinen wc. Ajettiin kutakuinkin koko päivän ajot jonkinmoisessa vesisateessa. Ylitettiin pian lähdön jälkeen Unkarin raja ja jatkettiin kohti Unkarin kuuluisinta viinialuetta Tokajin kaupungin tuntumassa. Ajeltiin hyvin samanlaisessa maalaismaisemassa kuin viimeiset päivätkin. Leipäviljat on korjattu jo jokinaika sitten. Tärkeimmät viljelyskasvit on kuitenkin pääosin vielä korjaamatta. Tienvarsilla levittäytyy silmänkantamattomiin korjuuta odottavia maissi- ja auringonkukkaviljelmiä. Samat näkymät ovat jatkuneet puolan pohjoisosista saakka. Täällä kaikki on jo vähän pidemmällä. Maissi on jo täysin korjuukypsää ja auringonkukkapellotkin ihan ruskeita. Unkarin puolella mukaan tulivat kurpitsapellot ja vähän ennen Tokajn kaupunkia myös laajat viinitarhat.

Auringonkukat ovat jo aivan ruskeita

Sieppari maissipellossa

Iltagrillille

Kurpitsassa löytyy

Tokajn viinialuetta

Joissakin kylissä haikaranpesä kökötti jokaisessa sähkötolpassa

Tokaj oli sunnuntaina puoliltapäivin varsin hiljainen kylä. Muutama viinimyymälä oli avoinna. Muutoin kaupat olivat kiinni. Vain muutama turisti kuljeskeli pitkin keskustan tyhjiä katuja.

Tokajn keskustaa

Korsu odottelee matkalaisten paluuta

Tokajn keskusaukiolta

Iltapäivän aikana ajelimme vielä satakunta kilometriä kohti ennalta katsottua määränpäätämme Hajduböszörmenyn pikkukaupungissa sijaitsevaa campingaluetta. Sen yhteydessä toimii Thermal Bad (altaiden vesi tulee kuumasta lähteestä). Kylpylässä oli ihan kotoisen oloinen saunakin. Keskellä törötti iso Harvian kiuas, jonne paikalliset loruttelivat enemmän olutta kuin vettä. Ennen kylpylään menoa ehdittiin korsulla katsella vielä viikonlopun  F1 osakilpailu (Spa).

Formuloita kotikatsomosta kahden ruudun taktiikalla